Kuvatuksia

Mukava tammikuinen kirpeä pakkassää ja pikkuhiljaa alas sateleva lumi. Mikä voisikaan olla parempi ajankohta käydä kuvaamassa ulkona? Pakkasin siis kameran mukaan ja lähdin takamarkille lähinnä hiehoja kuvaamaan.
Sain myös lainaksi mieheni siskon objektiivia, mistä syystä suurin osa näistä kuvista on harjotusvedoksia eli testailuja. Eipä siis kannata kaikkien kuvien kohdalla paheksua laatua! Nauttikaa!

Pikkupakkaset ei näitä kavereita haittaa.

Uteliaana kaikki tuli perässä

Polku laitumille - kesäisin lehmien kulkureittinä pellolle.

Koira tietysti mukana

Koiraa toissasyksynä ottaessani, olin täysin varma haluavani paimenkoiran. Kuitenkaan rotukoiraan en sortunut - aattelin, että vältyn mahdollisilta perinnöllisiltä jalostuksen tuomilta sairauksilta jos otan sekarotuisen. Niimpä kiertelin pentueita katselemassa ja Hulihan se oli, joka minut valitsi. Sen isä on puhdas australianpaimenkoira ja emä sekarotuinen pystykorva (isä vielä lehmäpaimenena toimiva yksilö). Noh, ei tullut koirasta paimenta: pelkää lehmiä kuollakseen. Sen sijaan linnuista on kovinkin kiinnostunut ja oravan perässä kiipeäisi vaikka puuhun...

Katjuska on erittäin kuvauksellinen

Kiara ja Katjuska

Kiara

Kiara edelleen.

"öö, moi vaan!"

Kemu tyytyy kurkkimaan muiden takaa

Kuuraparta.

Hiehot olivat innoissaan kun menin niitä katsomaan. Jokainen yritti olla toinen toistaan hurmaavampia ja työntää turpansa kameraan. Tässä tälläkertaa siis tämmönen kuvapostaus, ilman sen kummempia jaaritteluja.